Aika kulkee, itkettää

Huah, viime kerrasta onkin taas aikaa. Pari asiaa!

Sain iltapalaa sänkyyn yks ilta mun uskomattoman ihanalta mieheltä. Olin huonotuulinen ollu koko päivän, ihan lopussa jollain tasolla, ja tää odotti mua. Nam. Se on se minunVili. Ja kuinka suuren vaikutuksen voi ihmiseen tehdä se, että joku huomioi näinkin pienellä asialla? No todella suuren. Aina pitää arvostaa pieniä asioita koska ilman niitä ei olis isompia.

Mun tukka on nyt hurjan punainen jo! Oon ihan intopinkeenä ku se on noin nopeesti punertunu, vaan kaksilla raidoilla! Tästä vähän esimerkkikuvaa. (värjäystä hoitelee Liisevillen Ella, kannattaa soitella)

Sit eilen tehtiin jotain mitä en oo vielä koskaan päässy tekemään: syötiin rapuja! Siis ihan kauheeta tavaraa yrittää nälkäsenä syödä juttuja mistä lähtee tyyliin kaks palaa lihaa irti. Noh, hyviä ne oli ja sit kun se suju hiukan paremmin muutaman rapusen jälkeen niin kivaahan se oli. Meillä oli myös siskon tekemät upeet rapuhatut! Vili oli maailman suloisin.

No tällanen söpökki

Mä sain vihreen!

Toivoisin että olis jotain syvällisempääkin sanottavaa vaihteeksi, mutta ehkä se saa odottaa jollekin toiselle päivällä. Tällai puolkuolleena ja stressipipinä en taida ruveta mitään maailmaa muuttavaa tekstiä väsäämään!

Kohta se poitsu tulee kotiin kaverin muuttohommista ja pääsee tekemään iltapalaa! Oh how I'm gonna miss this when I go.

Meripäiviä ja muuta!

Oon ollu niin kovasti menossa että oon unohtanu koko blogin! On ollu ihan mahtavat pari viikkoa taas, ja sitä on kovin vaikea saada sanoiksi. Heti ekana kerron että sain pipinä Vililtä hyvin myöhäsen joulujahlan! Rakastuin siihen ihan! Se oli Bruce Springsteenin elämänkertakirja jota en oo vielä kerenny lukemaan ja joka parin ekan sivun perusteella vaikutti todella mielenkiintoselta! Hyvä Vili, kiitos Vili! <3

Meripäivät oli tosi mukavat. En tosin saanu Tampereen vahvistusta tänne Kotkaan, mutta muuten meni kyllä tosi putkeen. Torstaina oltiin meripäiväjuoksussa töissä puolkuntosena kun olin ollu koko alkuviikon kuumeessa. Sen lisäksi tuli oltua töissä ja kaljateltassa, ja jaeltua Makuunin nimissä tikkareita kaupungilla. Se homma ei välttämättä ollu mitään maailman huikeinta mutta menihän tuo. Lauantai oli pääpäivä (hyi), ja silloin tulikin otettua. Oltiin katsomassa kun Aquila Rosassa esiintyi kavereiden bändi JMS joka sai kyllä fiiliksen kattoon yhdellä jos toisellakin. Illan tulos: tikkarista takaraivoon, meillä nukkuu puol Kotkaa, Vilin avain hukassa. Nice.

Sunnuntaina mentiin sit Vilin kanssa käymään vielä alueella pyörimässä krapuloissamme. Oltiin koko meripäivät naureskeltu sille kun jokaisella vastaantulijalla oli Jack Daniels -paita päällä, joten luonnollisesti ostettiin meillekin sellaset. Nyt mulla on uus hieno paita mitä en kehtaa käyttää missään!

Sen lisäksi ostettiin jostain kojusta jotkut aivan ihanat ankat jotka pitää meidän hampiharjoja nyt! Maailman suloisimmat asiat, vaikka mun lemppariankat olikin jo loppu.

Viime torstaina sit Vili sai mut puhuttua ympäri hämähäkkinäyttelyyn. HYI. HITTO. Menin koko ajan vaan Vilin selän takana enkä meinannu uskaltaa katsoa koko laatikoihin että missä ne karvakasat menee. Hämähäkkikammo on syvältä, mut niin oli nää otuksetkin.

Perjantaina näin ekaa kertaa pojat niiden Tomorrowlandin reissun jälkeen. Oli kuulemma ollu mahtireissu niinku vähän arvelinkin, ja sen lisäksi sain vielä tuliaisiakin! Magein ja osuvin paita ikinä, kiitti pojut <3

Nooo, mites perjantaina sit... Käytiin Essitytsyn kanssa kaljatreffeillä. Tai siis meidän piti käydä. Lopputulos oli enemmänkin "vedetään perseet, Soolossa pilkkuun asti ja mäkkärin liukumäessä ruokaa". Oli aivan sairaan hauska ilta, ei mitään järkeä missään ja Soolo oli tyhjillään. Ja kummallakaan ei edes ollu darraa kun raahauduttiin seuraavana aamuna töihin!

Tästä se lähti.....

...ja tänne me päädyttiin! Jos löydätte liukumäestä meidän valotikut niin moikatkaa!

Noh, lauantaina luonnollisesti sit uusiksi, mutta tällä kertaa seurahuoneella. Kertoo kyllä että miten paljon on ihminen käyny samassa paikassa juhlimassa kun koko ilta koitettiin keksimällä keksiä jotain hyvän maun rajoissa typerää mitä ei oltais koskaan tehty Seurahuoneella, eikä keksitty! Noh, jorailtiin sit jossain Amarillon lavalla ja pyörittiin kahdestaan ympäri baaria kun muut vielä tuntu olevan vähä tylsistyneitä. Siitä sit vaan Kotipizzan kautta meille Apan, Essin ja Vilin kanssa, vähän HIMYMiä ja NUKKUMAAN.

Voishan sitä taas ehkä rauhottua hieman.