Supernaturalin ysikausi katottu eikä Dean ja Castiel oo vieläkään yhdessä! En ymmärrä miten sellasen rakkaustarinan voi missata kun sitä on niin hyvin jo rakennettu. I guess I'm just a hopeless romantic.
Muuten elämään kuuluu paareilua (which sucks nowadays), jenkkifutiksen tuijottelua ja töitä. Paari on ihan menettäny hohtonsa, tarviin kaverin jonka kanssa on helppo sekoilla! Jenkkifutis on hauska laji, oon käyny kattomassa kaks peliä ja hirveen jotenki mukavaa katottavaa. Töissä nyt on töitä joten ei siitä sen enempää.
Ainiin ja katoin kaks leffaa tässä unen puutteessa. Nymphomaniac oli hyvä, tosin hieman erikoinen lehva! Pisti todellakin miettimään taas. Voi kuinka kummallisen tunteen se saikaan mussa aikaiseksi.
Joskus päätyy tilanteisiin joihin ei ikinä olis uskonu päätyvänsä. Asiat ei voi aina mennä suunnitelmien mukaan ja siihen on kai pakko tottua elämän aikana. Mutta silloinkin kun on tilanteessa jossa on täysin hukassa, ei pakenemisen tai tuttuun ja turvalliseen palaamisen pitäisi olla vaihtoehto. On elettävä sen mukaan mitä elämä sen jälkeen antaa.
People so high they think
I can't hear the whispers.
I can see it falling off their face;
they're trying to shoot down my plane of grace.
It seems like it's already hard enough.
Epäilijöitä löydät elämääsi aina. Niitä jotka tekee selväksi sen, että susta ei ole mihinkään tai sun omat valintasi ei vie minnekään. Ikävän useesti näiden joukossa on omia vanhempia tai ystäviä, ja sen jälkeen ei ole kyse pelkästään siitä että sulla on epäilijöitä, silloin oot menettäny myös tuen niiltä joilta sun sitä kuuluisi saada. Ja tän seuraukset voi kantaa pitkälle. Kukaan ei ansaitse sitä että jatkuvasti epäillään, että ei ole ketään joka missä tilanteessa tahansa uskoo ja tukee. Ihmiseltä ei voi aina vaan odottaa jotain, ja kenenkään ei pitäisi joutua todistelemaan itseään muille jatkuvasti.
But the paint on me is beginning to dry
and it's not what I wanted to be.
The weight on me
is hanging on to a weary angel.
Jokainen ansaitsee tukea tehdessään elämässä valintoja jotka voi olla käsittämättömän vaikeitakin. Joskus on tehtävä päätöksiä siitä, minkälainen ihminen haluaa olla ja mitä haluaa saada tässä maailmassa aikaiseksi. Joskus taakka kasvaa käsittämättömän suureksi ilman mitään kummempia syitä, jotkut kasaavat itselleen muutenkin maailmaa harteilleen. Oli miten oli, jokainen meistä jaksaa paremmin, jos on ihmisiä jotka uskoo ja luottaa.
So tell me what it is about me,
where did everybody go without me?
So, I like to fantasize
and watch the sunrise like it's a big surprise?
Life moves and I stopped to taste it.
I drank it up 'till it left me wasted. But my rains have bled a softer red. Oh you should see the world inside my head.
Choose your own way. Find the people who believe in you. Mä itse ajattelen, että nykypäivänä on helppoa tuntea elävänsä omassa maailmassa, etenkin jos on löytäny jotain tavoittelemisen arvoista ja muut eivät sitä osaa kunnioittaa. Nauti silti joka sekuntista, koe elämän kaikki ilot ja surut, nauti pienistä asioista. Ota kaikki mitä elämällä on juuri sulle annettavaa, ja jos mahdollista, näytä myös muille se hieno tapa elää.
You can shackle me away
and try to wrap around my dreamer.
I feel better when I paint my days
with purple seas
and left out grays.
Strange is just a different point of view.
Älä anna kenenkään uskotella sulle että se, että oot valinnu toisin, se että sulla riittää uskoa tai tavoitteellisuutta olis jotenkin väärin. Älä anna kenenkään kahlita sua, aivan sama kuinka järjettömiltä tai suuruudenhulluilta sun ideat vaikuttaa. Ei muiden tarvi haluta sitä mitä sä haluat, mutta kukaan ei voi sua myöskään tuomita.
Jos joku ei oo saanu kaikkia samoja eväitä tähän elämään kun toiset, muilla ei ole oikeutta arvostella. Jos jollain on erilaisia haaveita tai unelmia kun muilla, ei muilla oo oikeutta viedä niitä pois. Jos joku ei koskaan oo saanut tarvitsemaansa tukea, tarvitaan joku jota sitä antaa. Jos joku pelkää astua tuntemattomaan, jos joku on hukassa, ei ihmistä silloin hylätä, vaan autetaan löytämään se oma tie, ei väliä kuinka kauan se kestää. And that's a promise I've made to the people around me. No matter how tough it gets, I'll never leave you. Se on joskus monimutkaista, rankkaa ja pelottavaakin, mutta myös niin uskomatonta.
Moi kaikki! How you doin'? Toivottavasti elämä hymyilee :)
Olin peräti viikonlopun juhlimatta, vietin aikaa himassa ja kuuntelin paljon musiikkia ja tuijotin Supernaturalia. Oon ihan koukussa nyt, ja venaan vaan milloin tää Destiel -juttu tapahtuu! Niin selkeetä kemiaa ruudulla. ;)
Viimiset kolme päivää on menny "vähän" koomaillessa, alko sunnuntaina kun istuskeltiin Playersissä kattelemassa Suomen peliä. En sit tiedä järkyttikö mua vaan niin kovasti että sitä voittoa ei tullu vaikka olihan toi nyt kyllä jo ennakkoon vähän arvattu että Venäjähän sen vie. No, ehkä siinä oli paljon muutaki mutta ei edes huvittanu lähtä sen jälkeen minnekään!
Maanantaina sama meininki, päässä pyörii niin paljon että ei tiedä mitä asialle tekis. Onneks kaverilta tuli pyyntö veneilemään, pääs vähän istuskelemaan veneeseen silmät kiinni auringonpaisteessa ja sai edes hetkeks jonkinlaisen rauhan kaikelta. Oli ihan tosi ihana ilma ja kävin jopa meressä uimassa vihdoin!
Nojoo, sit taas pelkkää telkkaria ollu koko elämä sen jälkeen, tosin äsken olis ollu tarve käydä vähän pyörähtämässä Kuusisessa mun majakkapaikalla mutta päädyinpä jäämään kotiin kun en viittiny enää pukea päälle. Eli mitäs tässä, pää räjähtää, koko muija räjähtää! Tän keskellä pitäis saada aikaseks keskityttyä edes johonkin kouluhommaan hetkellisesti, mutta se tuntuu _mahdottomalta_.
Nyt on taas ohjatun aivotoiminnan aika, eli päätä järjestykseen pikkuhiljaa. On tuskastuttavaa kun kerääntyy liikaa asioita joita ei jaksa sit miettiä tai kohdata silloin kun ne tulee ni jälkeenpäin on tuhatkertainen työ. Mut jos tässä nyt jotain sais aikaiseksi. :)
Tän illan soittolista
Eli np Oh So Sad -lista Spotifysta, ja tässä pari otetta listalta. :) Enjoy!
Ja koska nyt oli tosi masentava postaus niin tässä vielä lisäksi yhden viime viikon iloisemman päivän perseilykuva! Moro!
Tänään on laitettu oppariprosessi sit vihdoin ja viimein käyntiin! Kävin esittelemässä vähän levähtäneen ideapaperini Tampereella, ja sain mukavaa suuntaa-antavaa vinkkiä siitä minne päin kannattais lähtä aihetta vääntämään. Jännän äärellä olin kyllä taas kun läksin seminaarista. Mutta hei, ehkä tää tästä!
Sen lisäks surin hieman minun Tamperetta. Tuntu ku kotiin olis menny mut ei kuitenkaa. Joku oli jo muuttanu minun asuntoonki, prkl! Käveleksin vähän ympäriinsä muistellen vanhoja ja näinpähän yhtä Tampereen kaveriakin peräti. :) On se vaan kiva kaupunki, ei voi muuta sanoa!
Sen jälkeen kun pääsin nunaan ja tuli kotimatkan aika niin vaivuin johonkin perinteiseen Miatranssiin, matka meni ihan käsittämättömän nopeesti enkä ymmärrä miten oon vaihtanu nunaa missäkin välissä! Jäin ihan mun Spotify-listojen ja ajatusteni lumoihin, ja tässä niitä nyt vähän on:
1. Elämässä on aina hurjaa kun joku iso asia tulee päätökseen. Oli se sit koulu, muutto, työ tai ihmissuhde, on edessä isoja muutoksia ja kaikki kannattaa hoitaa aina loppuun asti. Sen jälkeen on helpompi liikkua eteenpäin. Tää on yks niitä asioita mitä mä oon toitottanu monelle ihmiselle: älä jätä mitään kesken. Koska kaikki mikä jää kesken, noh, se vaivaa! Pidä huoli että lähdet tyylillä työstä josta lähdet, tee koulussa just sen verran mihin tiedät itse olevas tyytyväinen ja hoida ihmissuhteet loppuun niin että mikään ei jää mieleen pyörimään. Sen lisäks, sä oot uskomaton ihminen jos oot vielä tukena muille kun niillä näitä isoja asioita on meneillään.
2.The show must go on. Ja nyt en tarkota siinä mielessä että pitää leikkiä elämässä kaiken olevan hyvin vaikkei olis. Tarkotan sitä, että aivan sama mikä tilanne sulla on, sä et voi koskaan tietää mitä eteen tulee ellet jatka sinne suuntaan. Joskus elämä potkii niin pirusti, joo, myönnetään. Mutta älä ikinä luovuta, ikinä. Kun yhestä asiasta oot selvinny, eteen tulee varmasti toinen ja se on hyvä asia! Taistele loppuun asti sen puolesta mitä haluat, ja jos oot kaikkes antanu ja mitään et saanu, jatka eteenpäin. Sul on aikaa nysvätä sit siellä haudassa. Ennen sitä mikään ei oo lopullista.
3.
"Whoever said love was easy, yeah,
do you know they told you wrong?"
Mä oon miettiny ihan hirvittävästi omaa ihmissuhdehistoriaani ja nykyistä tilannetta ja kaikkea mikä siihen on johtanu, miksi, ym. Ja oon päätyny siihen että "It doesn't have to make sense to make sense." [HIMYM quote] Kun miettii ympärillä olevia ihmisiä ja niiden tilanteitakin niin päätyy vaan siihen että asiat nyt vaan menee niinku menee. Tärkeimmäksi asiaksi mä oon nähny kuitenki nousevan sen, että tekee sen miltä tuntuu. Niin paljon kun se pelottaa tai kammottaa tai epäilyttääkin, mutta jos se tuntuu siltä, sit se vaan tuntuu siltä. Ja silloin on vaan otettava itteään niskasta kiinni ja katottava miten käy. Silloin ei tarvi katua, ja ne pettymyksetkin on helpompi ottaa vastaan. Itsestäänselvyyksiähän nää kai onkin, mutta on hurjaa ollu huomata miten paljon iteltäkin vaatii tehdä se mikä tuntuu hyvältä ja oikeelta jos järki taistelee vastaan.
Ja viimeisenä ajatuksena vielä se, että olkaa ihmiset ystävällisiä toisillenne, se vie pitkälle. Tässä parit mietiskelypiisit!
En löytäny sitä hyvää Peter Gallagherin versiota Youtubesta joten saa kelvata
Ei hitto tää karkaa käsistä näiden piisien kanssa, tässä ei ollu ees puolet! Mutta hei, näiden lisäksi kannattaa tsekata ainakin toi Elastisen Irrallaan. :) Sitäkään vaan ei tuolta Youtubesta löytyny!
